Diabetes mellitus

Diabetes mellitus eli diabetes (ent. sokeritauti) on kolmanneksi yleisin kansansairaus Suomessa. Sitä sairastaa jopa 500 000 ihmistä eli noin yhdeksän prosenttia koko väestöstä. Vuosittain sairastuu yli 30 000 uutta ihmistä.


one_touch_ultraeasy_pink_6.jpgDiabetes on oikeastaan joukko erilaisia sairauksia, joille on yhteistä se, että veren sokeripitoisuus kasvaa liian suureksi. Avaintekijänä on insuliinihormoni: sen erityksen loppuminen, määrän riittämättömyys tai vaikutuksen heikkeneminen eli insuliiniresistenssi. Pitkäaikainen liian korkea verensokeri johtaa elimistön valkuaisaineiden sokeroitumiseen, mikä voi aiheuttaa elinmuutoksia silmissä, munuaisissa ja hermoissa sekä sydän- ja verenkiertoelimistössä.


Diabeteksen kaksi päämuotoa ovat tyypin 1 (nuoruustyypin) diabetes ja tyypin 2 (aikuistyypin) diabetes.

Tyypin 1 diabeetikoita on Suomessa noin 40 000. Sairauden syy on se, että elintoiminnoille välttämätöntä insuliinia ei erity, sillä insuliinihormonia tuottavat haiman saarekesolut ovat tuhoutuneet. Tavallisia oireita ovat lisääntynyt virtsaneritys, jano, laihtuminen ja väsymys. Ne kehittyvät yleensä nopeasti, päivien tai viikkojen kuluessa. Hoitona on elinikäinen insuliinihoito (pistoksina tai pumpulla). Verensokerin omaseurantaja ruuan hiilihydraattien laskeminen on tärkeää, koska insuliiniannokset sovitetaan hiilihydraattimäärien mukaisiksi. Liikunta tukee hyvän hoitotasapainon ylläpitämistä. Sairastumisikän on yleensä alle 40. Suomessa lasten diabetes on yleisempi kuin missään muualla maailmassa. Nuoruustyypin diabeteksen ehkäisykeinoja ei ole, mutta mahdollisuuksia tutkitaan jatkuvasti. Taudin periytyvyys on kaksi prosenttia, jos äidillä on tyypin 1 diabetes, kuusi prosenttia, jos isällä on.

Tyypin 2 diabetes noin 450 000 suomalaisella. Kakkostyypin diabeteksessa omaa insuliinin tuotantoa on, mutta insuliinin vaikutus on heikentynyt tai sitä ei ole tarpeeseen nähden riittävästi. Sen tuotanto voi vuosien kuluessa ehtyä täysin. Sairaus on usein pitkään oireeton ja kehittyy hitaasti kuukausien tai vuosien kuluessa, se todetaankin usein vasta valtimosairauden ilmaantuessa. Hoitona painonhallinta liikunnan ja kevyen, terveellisen ruokavalion avulla, tarvittaessa tabletti- ja insuliinihoito. Myös verenpaineen ja veren rasvojen hoito sekä veren liiallisen hyytymisen esto on tärkeää lisäsairauksien ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi. Aikuistyypin diabetekseen sairastutaan yleensä yli 40-vuotiaana. Sairaus lisääntyy nopeasti kaikkialla maailmassa, myös yhä nuoremmissa ikäryhmissä. Sen ehkäisynä toimivat liikunta, terveellinen ruoka, painonhallinta ja tupakoimattomuus. Taudin periytyvyys on 40 prosenttia, jos toisella vanhemmista on tyypin 2 diabetes, 70 prosenttia, jos molemmilla vanhemmilla on.


Lisätietoa diabeteksesta saat Diabetesliiton www-sivuilta (www.diabetes.fi) sekä neuvontapuhelimesta 0600 944 54 joka arkipäivä (ma–pe) klo 9–13. Puhelun hinta on 0,95 e / min. + pvm. Neuvontapuhelimessa diabeteshoitaja vastaa diabeteksen hoitoa koskeviin kysymyksiin. Palvelu on tarkoitettu diabeetikoille sekä diabeetikkojen omaisille ja hoitohenkilökunnalle.

Lähde: http://www.diabetes.fi